Maailman parhaassa hallinnossa työntekijöillä, työyhteisöillä ja organisaatioilla on paras mahdollinen, ajassa kiinni oleva ja kehittyvä osaaminen. Osaaminen ei rakennu tyhjiössä vaan muotoutuu jatkuvasti oppimisen tuloksena erilaisissa konteksteissa. Miten työssä oppimiselle luodaan otolliset mahdollisuudet ja olosuhteet, jotka saavat oppimisen kukoistamaan ja oppimisen oivallukset leviämään?
Vuoden 2020 Valtio Expon teemana on Maailman paras hallinto – tiedolla ja taidolla. Tulevan Valtio Expon teemaan johdattelevan artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan, miten jatkuva oppiminen mahdollistaa tietojen ja taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa. Artikkelissa Valtiokonttorin Työelämäpalvelut-tiimissä johtavana asiatuntijana työskentelevä KT Tuija Hytönen pohtii, mitä on jatkuva oppiminen ja miten sille luodaan edellytyksiä virastoissa.
Osaamisen kehittämisestä oppimaan oppimiseen
Maailma, jossa elämme, haastaa meidät omaksumaan nopeasti uusia asioita työssä, mutta myös luomaan uutta työn tekemisen kulttuuria ja uusia työtapoja. Olemme valtiollakin siirtymässä koulutuskeskeisestä osaamisen kehittämisestä kohti jatkuvaa oppimista, jossa itse työ nähdään oppimistilanteiden ketjuna. Työssä oppimisen tutkimusten mukaan oppimista tapahtuu suurimmalta osin arkisessa työssä ja organisaation toimintatavoissa, erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, vuorovaikutuksessa kollegoiden, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa sekä omaa ja työyhteisön työtä kehitettäessä. Uudistumisen näkökulmasta nämä voivat olla oppimisen avainkokemuksia.
Valtion henkilöstönkin työhön ja osaamisvaatimuksiin vaikuttavat monet seikat, kuten automatisaatio ja robotiikka, asiakaslähtöisyyden korostuminen, ennakoimattomuus, verkostomaisen työskentelyn lisääntyminen ja monipaikkainen työ. Nopeasti muuttuvassa työn maailmassa myös osaaminen voi vanhentua nopeasti. Siksi on tärkeää olla kiinnostunut jatkuvasta oppimisesta eli prosesseista, joissa osaaminen rakentuu. Tärkeimmät uuden työn osaamisvaatimukset niin työntekijälle kuin työyhteisölle ovatkin oppimaan oppimisen taitoja. Ne liittyvät oman ja työyhteisön oppimisen havainnointiin, tunnistamiseen, arviointiin sekä mahdollistamiseen ja johtamiseen.
Kokeilu jatkuvan oppimisen areenana
Maailman parhaassa hallinnossa halutaan myös uudistaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria. Mitä enemmän tavoitellaan uudistumista, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, millaisia oppimisen prosesseja luomme ja tuemme. Uudessa työn arjessa, kun ei oikein vielä tiedetä, miten pitäisi uudistua, päästään nopeilla kokeiluilla kiinni toimintatapojen kehittämiseen. Parhaimmillaan kokeilussa syntyy uutta tietoa ja ymmärrystä, luovia yllätyksiä sekä uusia kysymyksiä vastattavaksi – näin kokeilu toimii mainiona jatkuvan oppimisen areenana.
”Toimintakulttuurin uudistaminen edellyttää sukeltamista myös näkyvien toimintatapojen alle.”
Mitä aidommin haluamme toimintakulttuurin eli päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavien arvojemme, uskomustemme, asenteidemme ja perinteidemme uudistuvan, sitä syvemmälle meidän täytyy sukeltaa myös näkyvien toimintatapojen alle. Tämä haastaa meidät nopean kokeilemisen taitojen lisäksi entistä vahvemmin myös yhdessä ihmettelemään ja kyseenalaistamaan toiminnan perusteita ja lähtökohtia. Myös ennakointi ja erilaisilla rajapinnoilla työskentely luovat pohjaa toimintakulttuurin paremmalle ymmärtämiselle ja sitä kautta uuden suunnan määrittämiselle. Toimintakulttuurin kokeilevassa uudistamisessa nopeus ei välttämättä ole edelleenkään keskeisin arvo ja tavoite.
Valtionhallinnossa siirtymä pitkän tähtäimen suunnittelusta kokeilemalla kehittämiseen on yksi esimerkki kehittämistyön toimintakulttuurin perusteiden ravistelusta. Kyseessä on muutos, jota voi myös verrata siirtymään koulutuskeskeisyydestä jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen. Tunnusteltavaksi tulee, onko kehittämistyön perusta suunnitelmassa vai prosessissa, työkaluissa vai ilmiön ymmärtämisessä tai tuotosten mittaamisessa vai vaikuttavuuden arvioinnissa. Muutos ei myöskään ole helppo eikä nopea, siksi valtion organisaatioita kannustetaan yhdessä rohkeisiin kokeiluihin epäonnistumisia pelkäämättä.
Myös tunteella
Samalla kun käytettävissämme on enemmän rakenteista ja jäsenneltyä tietoa kuin koskaan, ymmärryksemme tunteiden merkityksestä työelämässä on myös heräämässä. Tiedämme jo, että esimerkiksi organisaation ja toimintatapojen muutokset menevät myös tunteisiin, ihon alle. Maailman parhaassa hallinnossa on tilaa myös omien ja toisten tunteiden tunnistamiselle, ymmärtämiselle ja käsittelylle. On tärkeää ymmärtää myös tunteisiin sisältyvä oppimispotentiaali ja tunteiden johtamisen vaikutus tiedon ja taidon rinnalla.
Tunteiden oppimispotentiaalin hyödyntäminen vaatii työyhteisöissä uudenlaista ajattelua ja toimintaa, jossa on tilaa oppimista edistävälle vuorovaikutukselle, joka rakentaa myös turvallisuutta ja luottamusta. Kiinnitämmekö riittävästi huomiota esimerkiksi siihen, millaisia kohtaamisia mahdollistetaan, millaista vuorovaikutusta arvostetaan, mistä ja miten asioista ja tekemisistä puhutaan, miten palautetta annetaan ja vastaanotetaan, ja miten työyhteisön tunteita johdetaan? Käytännössä näille asioille hyvää kasvupohjaa antavat esimerkiksi valmentava ja dialoginen työote, joissa toteutuu selkeä oppimisen ohjaamisen tavoite. Aikuiskasvatustieteessä vuosikymmenten ajan työstetyt ajatukset itseohjautuvasta oppimisesta informaalissa, joustavassa ja turvallisessa ympäristössä ovat jatkuvan työssä oppimisen näkökulmasta nyt erityisen ajankohtaisia.
”Autamme valtionhallintoa edistämään jatkuvaa oppimista ja kokeilevaa kehittämistä.”
Valtiokonttorin Työelämäpalvelut auttaa valtionhallintoa jatkuvan oppimisen ja kokeilevan kehittämisen edistämisessä. Tavoitteemme on, että valtion työpaikat onnistuvat työn murroksessa. Myönnämme Kaiku-kehittämisrahaa rohkeisiin kehittämishankkeisiin ja kokeiluihin, ja tarjoamme mahdollisuuksia kehittämisosaamisen vahvistamiseen. Olemme tavattavissa myös Työ2.0 Labissa, jossa kokeillaan mm. yhteiskehittelyä sekä oppimisen ja kehittämisen ilmiölähtöisyyttä.
Tuija Hytönen
Johtava asiantuntija
Talous, tieto ja työelämä -toimiala
Valtiokonttori
tuija.hytonen (at) valtiokonttori.fi
Seuraa Valtio Expon kuulumisia ja keskustelua: www.valtioexpo.fi | Twitterissä: #valtioexpo
