Maailman parhaassa hallinnossa valtion kassavarat ovat tehokkaasti hallinnassa. Tarkan ja luotettavan kassaennustamisen avulla varmistamme, että kassassa on katetta tuleviin maksuihin.
Valtion virastoilla on tärkeä rooli valtion tulo- ja menovirtojen ennustamisessa. Virastoissa on paras tieto tulevista ja lähtevistä kassavirroista, ja näin ollen myös paras perusta ennusteiden tekemiseen. Luotettavat pitkän ja lyhyen aikavälin ennusteet auttavat hallinnoimaan valtion varoja mahdollisimman tehokkaasti. Valtiokonttorin rahoituspäällikkö Taina Nissinen kertoo teema-artikkelissa, kuinka onnistunut kassaennustaminen on loppukädessä kaikkien etu.
Maailman parhaassa hallinnossa kassaennustaminen onnistuu
Suomi kuuluu kassaennustamisen kärkikaartiin. Tämä on saavutettu valtion varainhallinnassa vaatimalla kassaennustajilta mahdollisimman laadukasta tietoa tulevista ja lähtevistä kassavirroista.
Likviditeetinhallinnan vahva kiinnostus kassaennustamiseen ja sen onnistumiseen on varmistanut tiedolla ja taidolla toteutetun valtion maksuvalmiuden hoidon ja tehokkaan kassanhallinnan. Tehokas kassanhallinta tarkoittaa, että valtion kassavarat ovat aina sijoitettuna niin hyvin kuin kulloinkin on mahdollista.
Ennusteet auttavat valtion varainhallinnan suunnittelussa
Perinteisesti ajatellaan, että ennusteet tulee tehdä siellä missä tulot ja menot syntyvät, koska siellä on myös paras tieto siitä, miten ja koska raha siirtyy valtion kassaan tai sieltä pois. Tähän ajatteluun liittyen virastojen tehtävänä on ollut jo pitkään toimittaa kassaennusteet 12 kuukaudeksi eteenpäin kassaennustejärjestelmään niin, että järjestelmästä on nähtävissä viraston tuloennuste ja menoennuste aina vuodeksi eteenpäin. Ennustaminen on mahdollista toteuttaa joko viemällä kassaennusteet itse järjestelmään tai toimittamalla ennusteet Palkeet palvelukeskukseen tallennettavaksi. Kyse on niin sanotuista pitkistä ennusteista, joita tallennetaan rullaavasti eteenpäin niin, että kassaennustejärjestelmässä on aina ennusteita 12 kuukaudeksi eteenpäin. Pitkien ennusteiden avulla valtion likviditeetinhallinta suunnittelee velkaan liittyvien operaatioiden otollisimpia ajanjaksoja. Suunnitelmat päivittyvät ennusteiden muuttuessa sekä aina myös markkinatilanteen perusteella.
Pitkien ennusteiden lisäksi tarvitaan tarkempia ennusteita kuluvaa päivää seuraavien 30 päivän osalta. Ennusteita on sen vuoksi aina tarkennettava ja niitä tulee päivittää vähintään silloin, kun tuloista ja menoista on tarkempia tietoja saatavilla. Viimeiset tarkentavat ennusteet tulevat menojen osalta Palkeet palvelukeskuksesta päivää ennen maksupäivää, ja sen ansiosta valtion likviditeetinhallintaa hoitavilla henkilöillä on aina tarkka tieto seuraavana päivänä lähtevien maksujen määrästä. Tällä tiedolla likviditeetinhallinnan on mahdollisuus varmistua vielä siitä, että tarvittava määrä rahaa on käytettävissä seuraavan päivän maksuihin.
Myös valuuttavirrat hallinnassa
Valtion kassanhallinta sisältää myös valuuttamääräisen kassan. Sen avulla virastot voivat maksaa valuuttamääräiset laskunsa tehokkaan ja toimivan prosessin avulla, likviditeetinhallinnan hankkiessa tarvittavat valuuttamäärät ammattitaitoisesti, keskitetysti ja hyvään markkinahintaan.
Virastojen tulee viedä merkittävät valuuttavirrat kassaennusteiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, samaan tapaan kuin euro-puolellakin. Sen sijaan lyhyemmän aikavälin ennusteet siirtyvät kassaennustejärjestelmään automaattisesti. Siten valuuttamääräisissä kassaennusteissa hyödynnetään tällä hetkellä euro-kassaennusteita automatisoidumpaa ennusteprosessia. Siinä laskujen maksamiseen tarvittavat valuuttamäärät siirtyvät kassaennusteiksi suoraan laskunkierrätysjärjestelmästä.
Kassaennustamista kehitetään automaation suuntaan
Ennustejärjestelmän toimivuudesta huolimatta kassaennustamisen kehittämiseen halutaan panostaa jatkossakin. Valtion varainhallinnalla on runsaasti kehitystoiveita, joilla on mahdollista helpottaa niin ennusteita käyttäviä kuin myös ennusteita toimittavia tahoja.
Virastojen toimittamiin ennusteisiin liittyviä tehtäviä pyritään automatisoimaan niin paljon kuin mahdollista. Käytännössä virastot ovat kassavirtojen merkittävyyden vertailussa kuitenkin niin erilaisia, että täydellistä automaatiota ei ole mahdollista toteuttaa kaikille virastoille, ainakaan lähivuosina.
Pitkien ennusteiden osalta tavoitteena on lisätä automaatiota hyödyntämällä ajanmukaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi analytiikkaa, jonka avulla ennusteet olisi mahdollista saada automaattisesti aikaisempien vuosien toteutumatietojen perusteella. Lisäksi jo tällä hetkellä hyödynnettävää valuuttamääräisten ennusteiden ennusteprosessia on tarkoitus laajentaa myös euromääräisiin kassaennusteisiin. Kaikkia näitä kehityshankkeita valtion varainhallinta työstää yhteistyössä Palkeet palvelukeskuksen kanssa.
Luotettavat ennusteet ovat meidän kaikkien etu
Vaikka ennusteprosessin automaatiota on tarkoitus lisätä, suurimmat tuloennusteet ja menoennusteet vaativat aina erityistä tarkkuutta ja siten myös asiantuntevan henkilön seurantaa virastoissa, koska niiden yhteydessä virhetilanteet aiheuttavat myös suurimmat ennuste-erot. Useiden miljoonien eurojen ennuste-erot aikaansaavat valtiolle ylimääräisiä kustannuksia. Senkin vuoksi hyvät ja luotettavat kassaennusteet ovat siis loppukädessä meidän jokaisen, eli veronmaksajan etu.
Taina Nissinen
Rahoituspäällikkö
Rahoitus-toimiala
Valtiokonttori
taina.nissinen (at) valtiokonttori.fi
Seuraa Valtio Expon kuulumisia ja keskustelua: www.valtioexpo.fi | Twitterissä: #valtioexpo
